Talvella on kylmä (ja tänä talvena jotenkin erityisen kylmä) ja niitä pipoja tarvitaan aina. Viime vuoden mallit on tietenkin ihan vanhentuneita, joten joka talvi täytyy neuloa uudet myssyt. Tarvitaan erikseen kovan pakkasen myssy, sisätiloihinkin sopiva kevyempi myssy, sekä lenkkipipo. Kovista pakkasista riittävästi kärsittyäni päätin neuloa ensin sen sisätiloihinkin soveltuvan mysseröisen, sillä en varsinaisesti rakasta hiustenlaittoa, ja ulos on silti joskus lähdettävä myös siinä rasvaisessa 'bed head' -kampauksessa.
Myssystä piti alunperin tulla tumma ja hillitty, koska omistan pääosin vain sellaisia kirkkaita ja kirkuvia. Lanka-arkkua tonkiessani löysin kuitenkin niiin ihanaa luonnonvalkoista seiskaveljestä, että se suorastaan hyppäsi syliini kuiskaten: "tahdon olla sun myssy!". No siitä se sitten lähti: mittailin vanhoja myssyjä ja laskin silmukoita, lainasin lehdestä kuviomallin ja vinkin kavennuksista. Lopputulos oli jälleen kerran yllätys, eikä siitä 'tummasta ja hillitystä' ollut mitään jäljellä.
Taidan kuitenkin tykätä pitsimyssystäni. Kaikkein kovimpia pakkasia se ei kestä, mutta rasvaletin se peittää täydellisesti.
"Tahdon olla sun myssy." Runollista! Niin ne kerät vaan kuiskailee...
VastaaPoistaMutta toi on muuten yksi ihan hienoimmista pipoista mitä oon nähny ja oon salaa aivan sairaan kateellinen. Ehkäpä jotain tollaista voisi leipoa kevätpipoksi.