sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Eriparilapaset

Vuoden ensimmäinen valmistunut neuletyö on ehkä kamalinta mitä pitkään aikaan olen käsistäni päästänyt. Tammikuun hurjissa pakkasissa näpit jäätyi pahasti ja uudet paksut lapaset oli saatava, ja äkkiä. Päässä syntyi unelma kauniista kirjoneulelapasista ja kirjoneuleneitsyenä valitsin helpon 'liljankukka' -kuvion. Nooooh, sen enempää en sitten viitsinytkään kuluttaa aikaa suunnitteluun, vaan neuloin lapasia rystyset valkoisina ja niskat jumissa niin kauan kunnes ne olivat valmiit.

Virheitä tuli neuloessa vähän väliä mutta päätin, että tällä kertaa en varmana lähde purkamaan. Ulkona oli siperia ja tahdoin lapaset heti käyttöön. Vasta lapasten valmistuttua uskalsin tarkastella niitä tarkemmin ja huomasin siinä sitten, että muutaman virheen sijaan niitä taisi matkan varrella tulla pikemminkin muutama sata. Hupsista...

No mutta, tästähän oppi vaikka ja mitä. Esmes vaikka: a) kirjoneuleessa suunnittelu on ehkä vielä tärkeämpää kuin muissa neuleissa, b) peukaloon kannattais miettiä ihan oma kuvionsa silmukkalisäysten takia, c) peukalon paikka kannattais laskee niin, että se olis samassa kohdassa kummassakin lapasessa...

Mutta silti, lämpimät kädet on pääasia. Niitä rumia lapasia pitää vain välttää katsomasta.


Ei näin.

4 kommenttia:

  1. HA! Suunnitteleminen on tylsää. Lopputuloksesta tulee jotenkin... ennakoitava XD Tälleen ei koskaan tiedä, mitä saa - ja sehän on vaan jännää!

    VastaaPoista
  2. Perskeles... Nää teokset kyllä naurattaa joka kerta, kun osuu kohdalle... Ihan MAHTAVAT!

    VastaaPoista
  3. Näitä meidän tuotoksia katsellessa tulee kyllä aina hyvälle tuulelle :) Mut ne sun mummin sukat on kyllä ihan ykköset! XD

    VastaaPoista